Taas perjantai-ilta ylläriveivin parissa. Elikäs veivikumppanina oli i k a s y r
ja paketista paljastui joko Neiti Tomeraa tai Pätmäniä raportin verran. Ja kuten kuvista näkyy, minulle pätkähti Neitiä mikä meinasi aiheuttaa hieman päänvaivaa. Jotenkin kummassa kun kumminkin "poikatalous". :P Onneksi on pikkusisko... ;D
Kangasta en sen kummemmin käynyt päiväsaikaan mittailemaan, kaivoin vain OB:n Watermelon-topin kaavat 164cm esiin ja meinasin tehdä sillä paidan siskolikalle, mutta tulikin tenkkapoo kun kello pamahti 21.00: kuvat ovat sen verran lähellä hulpioita, ettei noin isoon kokoon saa kuvaa keskelle. Pituuskin raportissa loppui kesken.
 |
| Lähtötilanne; vain resori vaihtui trikooseen... |
Hyvän tovin kiukuttelin itekseni että reisille meni ei tuu mitään, kunnes välähti ja inspiraatiokin iski saadessani saman idean vielä vinkkinä. Eli siis leikkelemään kuvaa irti, etsimään kaksipuoleista tukikangasta ja silitysrauta kuumaksi. Musta trikoo olikin sopivasti esillä. :)
 |
| Toppi edestä |
Leikkuuvaiheessa iski oho, kun olin tällä kertaa ollut laiska (suurempaa kokoa piirtäessä) kaavan kanssa ja piirsin sekä etu- että takakappaleen samaan kaavaan, kuten kaava-arkillakin ovat. Eli etukappale ja takakappale eroavat toisistaan vain pääntien syvyydestä.
Vaikea varmaan arvata mitä kävi kun leikkasin ensin yhden ja sitten toisen osan takakappaleen kaula-aukolla. En jaksanut irroitella nuppineuloja kahdesta kerroksesta vaan päätin "fiksuna" ottaa ja oikaista saksimalla toisen kaula-aukon siinä nipussa kaavan "alta".
No köh, raksaisin sitten pikkunäppäränä molempiin kappaleisiin reiän -onnekseni huomasin sen jo ensimmäisen sentin kohdalla- ja kerrankin välähti heti; Neiti Tomera kun on kruunupää, niin miksipäs en raksisi takakappaleen paikaksi kruunua, siinä samassahan sen silittää ja tikkaa kiinni kun Neidin itsensä.
 |
| ja takaa. |
Vähän jotain rouheutta kun piti tuollaiselle seiskan aloittavalle melkein 13-vuotiaalle saada, niin jätin reunat kääntämättä ja "huolittelin" ne kohtuuleveällä siksakilla paininjalan etäisyydeltä reunasta. Pinkki lanka tuo pienen väripilkun ja reunat saavat rullautua rauhassa sen verran kuin tahtovat. :P
Ja loppukaneettina tuohon kankaaseen on pakko mainita, että juurikin nämä olivat kaupan valikoimissa ainoa "ei pliis tuota"-kangas, mutta luonnossa yllättäen olivat PALJON paremman näköiset kuin kuvissa. Tai no, Pätmänistä olen nähnyt kuvia vaatteina, mutta kyllä mieli muuttui. :)
