i k a s y r -veivi!

  Taas perjantai-ilta ylläriveivin parissa. Elikäs veivikumppanina oli i k a s y r

 ja paketista paljastui joko Neiti Tomeraa tai Pätmäniä raportin verran. Ja kuten kuvista näkyy, minulle pätkähti Neitiä mikä meinasi aiheuttaa hieman päänvaivaa. Jotenkin kummassa kun kumminkin "poikatalous". :P Onneksi on pikkusisko... ;D

  Kangasta en sen kummemmin käynyt päiväsaikaan mittailemaan, kaivoin vain OB:n Watermelon-topin kaavat 164cm esiin ja meinasin tehdä sillä paidan siskolikalle, mutta tulikin tenkkapoo kun kello pamahti 21.00: kuvat ovat sen verran lähellä hulpioita, ettei noin isoon kokoon saa kuvaa keskelle. Pituuskin raportissa loppui kesken.

  
 

Lähtötilanne; vain resori vaihtui trikooseen...

Hyvän tovin kiukuttelin itekseni että reisille meni ei tuu mitään, kunnes välähti ja inspiraatiokin iski saadessani saman idean vielä vinkkinä. Eli siis leikkelemään kuvaa irti, etsimään kaksipuoleista tukikangasta ja silitysrauta kuumaksi. Musta trikoo olikin sopivasti esillä. :)

Toppi edestä

    Leikkuuvaiheessa iski oho, kun olin tällä kertaa ollut laiska (suurempaa kokoa piirtäessä) kaavan kanssa ja piirsin sekä etu- että takakappaleen samaan kaavaan, kuten kaava-arkillakin ovat. Eli etukappale ja takakappale eroavat toisistaan vain pääntien syvyydestä. 

  Vaikea varmaan arvata mitä kävi kun leikkasin ensin yhden ja sitten toisen osan takakappaleen kaula-aukolla. En jaksanut irroitella nuppineuloja kahdesta kerroksesta vaan päätin "fiksuna" ottaa ja oikaista saksimalla toisen kaula-aukon siinä nipussa kaavan "alta".

  No köh, raksaisin sitten pikkunäppäränä molempiin kappaleisiin reiän -onnekseni huomasin sen jo ensimmäisen sentin kohdalla- ja kerrankin välähti heti; Neiti Tomera kun on kruunupää, niin miksipäs en raksisi takakappaleen paikaksi kruunua, siinä samassahan sen silittää ja tikkaa kiinni kun Neidin itsensä.

 

ja takaa.

  

  Vähän jotain rouheutta kun piti tuollaiselle seiskan aloittavalle melkein 13-vuotiaalle saada, niin jätin reunat kääntämättä ja "huolittelin" ne kohtuuleveällä siksakilla paininjalan etäisyydeltä reunasta. Pinkki lanka tuo pienen väripilkun ja reunat saavat rullautua rauhassa sen verran kuin tahtovat. :P

  Ja loppukaneettina tuohon kankaaseen on pakko mainita, että juurikin nämä olivat kaupan valikoimissa ainoa "ei pliis tuota"-kangas, mutta luonnossa yllättäen olivat PALJON paremman näköiset kuin kuvissa. Tai no, Pätmänistä olen nähnyt kuvia vaatteina, mutta kyllä mieli muuttui. :)

Voihan i k a s y r!

  Joopa, ne kaksi pakettia. Putiikkina ikasyr ja sieltä sitten Salainen paketti alle 2kg.
Kahteen kertaan jo sen otin ja tilasin, ja tänään jotenkin ihmeellisesti kävin kurkkaamassa sivuille mahtaako olla vielä tarjolla. Oli... Eli siis vaatimattomasti kolmas paketti tulossa... :D Liian ihania kankaita, ei osaa tilata mitään yksittäistä, niin tuo tuppasi olemaan aika loistava. Muutenkin nuo ylläripaketit on jotenkin niin mun juttu. :P

Tässä ensimmäinen paketti.. Eli musta jc:tä, muut trikoota.

  Tuo kirahvi ja perhonen ovat mielettömän pehmeitä, ja kuoseista tykkään. :)
 

Ja tämä paketti 2; lila velouria ja palmikko trikoota, loput jc:tä.

  Tuorein OB räpsähti tänään laatikkoon ja sopivasti löytyi hupparikaava omassa koossa (158cm tai 164cm, riippuen tahtooko istuvan vai vähän väljän :P)

  Kankaiden yhteismitta huitelee kymmenen metrin tietämillä, eli pitänee ottaa ja alkaa hieman tekemäänkin jotain, ettei lopu kaappitila kesken... :D

  Sateiden väistymistä odotellessa on hyvä -yrittää- ommella. :)

Tuorein veivi eli kukkia ja mehiläisiä

  Ja perjantaihan oli toissapäivänä, tarkoittaen veivi-iltaa. Tämänkertainen oli Pikku Piltin yllätysveivi, paketista paljastui keltaista Kukkaset -trikoota ja kaverikseen se oli saanut mustaa ja valkoista silitysarkkia noin 10x10 sentin kokoiset palaset. 

  Itselleni tuo silitysarkki oli täysin uusi tuttavuus, kuvissa nähnyt ja huhuja kuullut, eli toi siis omat haasteensa hommaan. (Pienimmät haasteet tässä projektissa kuitenkin, arkit olisi saanut leikata valmiiksi veiviaikaa odottamaan, mutta itse en ehtinyt sitä tekemään -> tänä aamuna kuuden jälkeen veistelin "kirurginveitsellä" pörriäisiä.)

  

Tässä siis veivitarpeet..

Tässä kukat ja mehiläiset toiselta

ja tässä toiselta puolelta.

 

 

 

 

Takakappaleelle päätyi yksinäinen valkoinen pörriäinen.

  Kaula-aukon nyöri on trikoosuikaleista letitetty, eli helman kanssa samaa jostain jossain kohtaa ostettua mustaa trikoota. :D
  Kaavana käytin OB 2/12 (naisten numero) -lehden mallia 12. Venus raitatoppi, koossa 34.

  Äänestä päätellen täällä piirretään johonkin -ei siis paperiin- eli täytynee taas juosta... :D

Ps. Palaan niiden Ikasyrin pakettieni kanssa pikapuoliin, viimeksi pääsi unohtumaan eikä yötä myöten enää jaksanut.. :)

Veiviä viivellä...

  Hups. Tämäkin postaus piti naputella heti tuoreeltaan, mutta eipä joko kone ottanut vastaan tai puhelin lähettänyt kuvia, joten pääsi unohtumaankin koko veivi tässä kesäloman huumassa. :P

  Huomenna kuitenkin tuppaa taas veiviä päälle, niin paree hoitaa alta pois, saa sen sitten lauantaiaamuna naputeltua (kop kop, koputan puuta ettei kuvien siirrossa tule ongelmaa, datapiuha on onneksi nyt tallessa). :D

  Ja niinkin vanhasta veivistä on nyt kyse, kun toukokuun viimeisestä, eli 30.5. oli päivämäärä. Kyseessä oli Royal-tuotteen salainen veivi ja paketista paljastui Sipuli / Onion -trikoo.

  Sain kerrankin valmista jo hyvissä ajoin ennen yhtätoista, kumma juttu kun käytin luottokaavaa (OB:n SummerSea-housuja siis) Äijän housuvajetta paikkaamaan ja lopuista saksin vielä vähän hedelmäpussia pienemmän muovikassipussin Ukon pyynnöstä. Kankaan nähdessään kun lapsonen hihkaisi: "Oo, äiti, minä tahdon kurpitsakassin, tuosta kankaasta kurpitsakassin!" :D

Ja tämä oli siis lähtötilanne, mutta ei tullut tuolle raitatrikolle käyttöä. :)

Ja tässä valmiit tuotokset, väritkin toistuvat kivasti. :D

  Mutta tämä veiveistä, josko hetken päästä lätkäisisin pari kivaa yllätyspakettia (ihan parhaita) näytille kun tarttis tehdä niistä jotain, mutta tuntuu ettei ehdi edes kaavoja katsomaan. Josko näin onnistuisi paremmin, kun lisää vähän "julkista painetta" :D
 

Buzzador; Nestlé Shredded Wheat BLOG-kampanja, osa 2.

Lupasin palata tämän Buzzador-kampanjan tiimoilta vanilijajugurtin kanssa murokulholle ja jugurttikin odotti kaapissa viime viikolla, mutta kävikin kaupassa oho. Ostin jugurtin tarkemmin ihmettelemättä ja kun purkki piti avata, pisti silmään litania makeutusaineita -> purkki mäkeen ja uutta saksan ihmeestä kehiin. :P

  Tältä näyttävät nämä Shredded Wheat marjatyynyt vanilijajugurttiin upotettuna:

Terveellinen ja nälän vienyt iltapala :D

 Veikkaan, että kyytipojaksi sopisi melkeinpä vieläkin paremmin maustamaton jugurtti, mutta kyllä makuhermot kiitteli tätäkin yhdistelmää. Murot pysyivät kivan rapeina, tykkäsin. :)

  Kaiken kukkuraksi meidän Äijä 1v 5kk oppi pari viikkoa sitten kiipeämään tuolille ja ulottuikin sitten pöydälle hyvinkin kätevästi. Näppärästi poika otti ja avasi paketin, klohmaisi kourallisen muroja ja tyrkkäsi suuhun. Ilme oli sen verran autuas kun niitä mupelsi, että annoin pienen pitää saaliinsa. :D 
  Eli sopivat myös pieneen suuhun ja makuun pieneksi herkuksi!

Pari paitaa..

  Kankaiden yö tuli ja meni (25.-26.4.14), ja oletettavasti palaa syssymmällä jälleen. :) Toivottavasti ainakin.

  Kovin kummoinen oma osallistumiseni ei tällä kertaa ollut, ostoskoriin napsui vain metrin verran, mutta sattuipa onni käymään kerrankin Linoten arvonnassa. Voittajia arvottiin kaksin kappalein ja palkintona oli valinnaista luomutrikoota 70cm.
  Minun silmääni miellytti eniten Nosh Organicsin Happy Whale, värinä oranssi/tumma turkoosi. Palkinnot päätyivät postiin heti maanantaina ja ainakin minä sain omani jo heti seuraavana päivänä.

  Ja lopputulos oli tällainen;

Värit eivät ihan taida täsmätä :P Kaavana OB:n BraveFiremen-raglanteeppari, koot 92 ja 104.

Ja kun tuosta 70cm korkeudesta sai sekä etu- ja takakappaleet koossa 104 + hihat 92, on kankaasta vielä reilu puolet odottamassa ahaa-elämystä. :)


Kettu kiittää ja kuittaa, povaten kohtuupikaista paluuta... :D

Buzzador; Nestlé Shredded Wheat BLOG-kampanja

  Elikäs, kuten otsikko kertoo, pääsin mukaan Buzzadorin Nestlé Shredded Wheat BLOG-kampanjaan. (Ja täällä kirjoitin hieman tarkemmin tuosta Buzzadorina olosta.)

  Nämä murot näyttävät seuraavanlaisilta: 

Ja tässä siis murot maidolla... :)

  Näin tuotteesta kerrotaan (kampanja)infossa:

"Nykyisin kuluttajat etsivät terveellistä ruokaa, joka samanaikaisesti maistuu hyvältä eikä sisällä tarpeettomia lisäaineita. Terveellisyys ja maku ovat kaksi asiaa, jotka on usein vaikea yhdistää, koska suola, sokeri ja rasva ovat osatekijöitä ns. hyvään makuun. Maku, ravitsemus ja terveys ovat tärkeitä kriteereitä Nestlén tuotekehittelyssä. Shredded Wheat -tuotteen lanseeraus on hyvä esimerkki Nestlén työpanoksesta maun ja ravitsemuskysymysten yhdistämisessä. Tuotteen tärkein raaka-aine on täysjyvävehnä (67 %), joka antaa tuotteelle korkean kuitupitoisuuden. Tyynyjen sisällä oleva marjatäyte (32 %) luo tuotteen herkullisen maun.

Tarjoiluehdotus - Shredded Wheat sopii hyvin yhteen eri maitotuotteiden kanssa, kuten esimerkiksi tavallisen maidon, eri jogurttien ja maitorahkan kaveriksi. Rapeat tyynyt sopivat nautittavaksi myös sellaisenaan. Ota mukaan Shredded Wheat -tyynyjä pienessä purkissa tai pussissa ja sinulla on hyvä ja täyteläinen välipala, missä tahansa nälkä sinut yllättääkin."


  Napsin suoraan Buzzadorpaketin avattuani muropaketin auki ja lautasen kaapista. Tähän mennessä olen maistellut näitä ihan tavallisen maidon kanssa, mutta tarkoituksena ottaa kaveriksi testiin vanilijajugurtti seuraavaksi. :)
  Maidon kanssa maku on loistava, marjatäytteessä on karpaloa sen verran, että täyte on aavistuksen kirpakka, mutta hyvällä tavalla. Kaltaiseni sokerihiirikään ei vierasta makua. ;) Täyte maistuu oikeasti marjoille (joita se sisältääkin), mikä ainakin minun mielestäni on melko harvinaista nykyisenä esanssiaikana. 
  Parhaimmalle nämä maistuvat maidon kanssa nautittuna kun saavat hetkisen pehmitä, rapeus katoaa, mutta mielestäni ei haittaa. Ristikkomainen pintarakenne ei näytä siltä mihin on tyynymurojen kanssa tottunut, mutta tekee näistä loistavan napostelutuotteen, koska eivät ole ns. rutikuivia, eivätkä purressa murru sellaisiksi inhoiksi säleiksi jotka raapisivat kitalakea ikävästi. Ihan leffaevääksi sopivat mielestäni, terveellisempi vaihtoehto karkille. :D

  Voin suositella lämpimästi kokeilemaan, mikäli haluaa vaihtelua (minun kohdallani mysli-) aamiaiseen tai miksei välipaloillekin! :)

  Palaan aiheeseen myöhemmin vanilijajugurtin kera... :)

Kööökkö..

Puhelimen muistikortti majailee tällä hetkellä Isännän puhelimessa ("Oho, se unohtu") eli kuvia pukkaa kunhan saan sen omaani takaisin.. :D

Muutama paita ja pari vaippaa tullut tehtyä, lisäksi aamupalabuzzausta tiedossa. Ainakin. :)

Iloista Äitienpäivää! :)

Buzz Vileda, osa 3.

  Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä pääsi testiin Viledan Active Scrub -hankaussieni. Sienen kaverina käytin mietoa toluliuosta, kun päädyin kuuraamaan jääkaapin pitkän suunnittelurupeaman jälkeen.

  Tämä sieni on suunniteltu hankalalle lialle, puhdistamaan mm. kiinnipalaneen ruuan aterimista, uunipadoista ja pannuista, ja soveltuu mm. teflonille. Tällä kertaa ei kuitenkaan ole ollut käyttöä kyseisille tarvikkeille, siksi jääkaapin pesu.

Tämä alimmainen taso oli ehdottomasti se kaikkein kamalin, siis hyi yök!

Kaappi sattuu olemaan sen verran vanha, ettei kaikkia värjäytymiä takaseinästä saanut näillä pesuilla, vaatisi erittäin suurella todennäköisyydellä jonkin sortin valkaisuaineen puhdistuakseen... Mutta siisti, ja kiitettävän helposti. :)

Tämän verran sörttäsin lasihyllyille tolua sienen kaveriksi..

Ja puhtaaksi tuli, kiiltää kuin peili! :D

   Sieni on näppärä käyttää ja puhdistaa tehokkaasti, eli voin lämpimästi suositella. Hieman oudolta saattaa alkuksi tuntua käytössä, mikäli on tottunut "lattapintaiseen" hankaussieneen. Nopeasti käsi kuitenkin tottuu, eli ei kannata jättää kokeilematta tätä kapistetta uutuuden vierastuksen vuoksi! :)

Vähän väli"lukemista"

Vihjaisin muistaakseni aiemmin jostakin mystisestä aarteesta... :) Tämä tuli kotiin tuossa ?parisen viikkoa? takaperin, ja ainakin näyttäisi toimivan. Eri asia sitten tietysti kun langat on pujotettu ja alalanka jotenkin taiottu tyrkylle.... :P
  Kuomun alapintaan on "lyöty" leima, jossa lukusarja 18 7 07 (jos en taas muista väärin :D ) ja kamala mietintä, voiko se olla valmistumispäivämäärä? O.o

Iiik, se on kaunis <3

Ps. Koneen löysin huutonetistä ja kustansi hurjat 30 euroa.

Pps. Sählä sopi kaverin noutavan koneen ja sääti sitten kaikennäköistä jännää + kaveri muutti kai 3 kertaa viime kevään jälkeen, eli vuoden verran matkusti noin 45 kilometrin matkaa.... :D

Buzz Buzz Part 2.1

Elikäs, huolimatta siitä että maanantai tuli ja meni, tässä oma testaukseni tuosta teräshankaussienestä. Ja nyt on pakko sanoa, että jäi haavi auki, en ikinä olisi uskonut, että uuniritilän saisi oikeasti puhtaaksi ilman yltiöpäistä hinkkaamista sormet verillä jonkin teräsvillan kanssa - ja vielä ilman pesuainetta!

Tässä siis sieni, pakkaus ja alareunassa esiintyvä -varmaan kaikille tuttu- "palanut" töhkärantu.

Ritilän alareunassa jotain mystisiä "lasittuneita" valumia...

Ja tässäpä pesutulos.. Liekö tuo ritilä ollut noin kiiltävässä kunnossa uutenakaan. :)

  Käyttömukavuus tuolla sienellä on jotain aivan käsittämätöntä, en voi ymmärtää! Luonnollisesti teräksestä kun on kysymys, pinta on karhea, mutta ei revi. Jes! :) Mä niin tykkään, etenkin kun uudenkarhea grilli odottelee kaasupulloaan... ;)


  Ja kuten aiemmin tuli luvattua, kuurasin emaloidun rautapadan ruosteisen pohjankin. Tämän säilytyspaikka on vielä hieman hakusessa, eli pitänyt kovasti majaa meidän "tiskipöydällä". Eli melamiinitasolla lavuaarin vieressä keittiössä ja joku meidän kaksilahkeisista on fiksuna lutrannut sinne vettä ja jättänyt siivoamatta.. :P Lopputulos oli tosiaan tämän näköinen:

Hieman ehkä ruostettakin pinnassa.. :/

  Luonnollisesti tuo pohjahan ei ole aivan tasavärinen, vaan on hieman eläväinen, kuten seuraavasta, kuurauksen jälkeisestä kuvasta voi nähdä.

Tuo valkoinen on tiskirätti jolla pyyhin välillä sutut pois pohjaa hangatessa.

  Loppuviimeksi vielä lähikuva :D

Varmaan kuva puhuu puolestaan?

  Tämä oli tosiaan niin positiivinen yllätys kaikessa tehokkuudessaan ja käyttäjäystävällisyydessään, että meillehän ei enää mitään saippuavilloja tai patapatoja osteta. :)



  Palaan asiaan taas tuonnempana... :)

Buzz buzz Part 2.0

 Eli vuorossa tällä kertaa tuo Vileda Power Inox -"teräshankaussieni vaativaan käyttöön". Itse aion testata tuon maanantaina keskittyen mm. uuniritilään (ei sitten tahdo lähteä edes uudenkarheasta uuniritilästä normaalilla karhunkielellä ne sellaiset pienet tummat pilkut, josko tällä?) sekä rautapadan pohjaan, mutta tällä kertaa tuon testipesun teki siis meidän Isäntä.

 

Tässä siis lähtötilanne sienineen.... Yyh...

 Isäntä ei siis teflonpannuihin koske, piste. (Kerran paistoi munia teflonissa 8 vuoden sisällä... :P ) Tähän mennessä tuo pannu on pesty joko hankaussienellä tai sellaisella läpyskällä, joka on sitä pelkkää hankaavaa osaa. Eli vertailupohjaa löytyy. :)

 

Tässä lähikuva pannun kraattereista. :)

 

  Pannun pesuun ei kovinkaan kauaa aikaa mennyt, puhdasta tuli helposti. Liki tarkka lainaus: "Samalla tavalla sen pannun pesi kuin tavallisellaki hankaussienellä. Siis yhtä mukava kädessä vaikka onkin metallinen, mutta putsas kyllä paljon helpommin." Eli miehinen ylistys käyttömukavuudelle ja pesutulokselle. Kritiikkiäkin tuli muodossa: "Kastellaanko tää ennen käyttöä, kun ei täs lue mitään?"

 
 

Tässä yleiskuva puhtaasta pannusta..

  Vastaus on kyllä, kastellaan. :) Kuvat ovat ehkä aavistuksen hassuja, mutta ihan putipuhdas, pinta vain on tuommoinen epätasainen/karhea. Vähän kiiltävämpää sitten ensi testiin.. :D

 Ps. Keraamisen lieden sieni ollut useammankin kerran käytössä tällä välin, ja tykkään, se on oikeasti kätevä! :)

Pikapikaa...

  Iski äsken aate, että pari ompelusta voisi olla hyvää vastapainoa parille edelliselle ja parille seuraavalle tekstille. :)

Ystävän vauvalle puolipotkuhousut, kokoa 56cm. (Mahtuvatkohan saajalle kun ehditään kylään asti?) Ja kohdistus tässä pyllypuolessa on ihan puhdas vahinko. ;)

Toisen hutiosto on toisen aarre! Tämän kuviokankaan bongasin erään FB-ryhmän sivuilta, ja sehän tietysti huusi muuttua mekoksi. :) Pohjalla SK:n (7/10????) paitakaava, josta mm. hihat pois, kaulusta muutettu, helma lisätty ja sivusaumojen linjaa vähän muuteltu... :P

Tämmöiset pistivät silmään Ylöjärvellä piipahtaessa parisen viikkoa sitten! KEVÄT!

  Ihankuin pitäisi opetella lyhentämään kuvatekstejä ja kertomaan varsinaisessa tekstissä vähän tarkemmin..... :D No, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta! 

   Nämä tarttuivat tuolta äkkiseltään haaviin, muutama ompelus ja pari kangasvarastokuvaa tuolla vielä huutelevat, osa jopa kuvaajaa. :)

  Mutta niitä sitten myöhemmin, tämä oli vähän ... tämmöinen ... täytepala :)



Ps. Se mun taannoinen oivallus listaihmisen siivousoperaation avuksi unohtui, mutta nyt kun juolahti mieleen, alan pohtia sitäkin syvällisemmin. :D

Pps. Arvatkaapa muuten paljonko jurppii; mun Pfaffini sanoi sopimuksensa irti, eikä vanhuksessa ole jousto-ompeleita. :/ Pakkasin neidin koteloonsa pöydän alle, pitänee ensi viikolla ihmetellä ajan kanssa tekeekö sekundaa ihan kaiken kanssa vai oliko syynä pul. Toisaalta tuskin ylälangan kiristystä kovin kummoisesti kiinnostaa mitä koneella ommellaan tai ommellaanko mitään...... :D

Buzz Vileda, osa 1

  Aivan ensimmäiseksi valikoitui testattavaksi Viledan "Active Scrub Glass Ceramic Scourer", eli siis keraamisen lieden puhdistussieni. Ulkomuodoltaan sieni muistuttaa tavallista hankaussientä, mutta toinen puoli on aavistuksen nystyräistä hankaavaa materiaalia ja toinen mikrokuitua, jolla pinta on tarkoitus pyyhkiä kuurauksen jälkeen.

Tässä tuotteen kääre + hankaava pinta.

  Esitteessä mainitaan tuotteen soveltuvan myös indektioliedelle ja varoitetaan sen mahdollisesti vaurioittavan herkkiä pintoja, mutta itse paketista nämä varoitukset, samoin kuin käyttöohjeet puuttuvat. Varoituksissa mainitaan, ettei sovellu kuumalle liedelle ja kehoitetaan huuhtelemaan huolella ettei kiinnijäänyt lika vaurioita liettä.

Tässä vielä kuva mikrokuitupuolelta. Tykkään tuosta sienen muotoilusta kovasti.

 
  Tämä onkin mielestäni ainoa huono puoli tässä kyseisessä tuotteessa. Kuitenkin esitteessä olevissa käyttöohjeissa kehoitetaan varmistamaan ettei liedellä ole kovaa likaa, kuten sokerinmuruja tai vaikkapa hiekkaa kauppakassin pohjasta, koska ne voivat naarmuttaa lieden pintaa. Sieni tulee kastella hyvin ja puristaa kuivaksi. Sitten hangataan lika pois, viimeistellään mikrokuitupuolella ja huuhdellaan + kuivatetaan sieni ilmavasti. Kun huuhtelun jälkeen sienessä on vielä likaa, se on aika heittää pois. Miedot pesuaineet soveltuvat käytettäväksi sienen kanssa, mutta hankaavat tai hiovat aineet eivät.


  Hieman arvelutti alkaa puhdistamaan liettä tällä sienellä, kun pinta tuntui kovin karhealta, vaikka onkin huomattavasti tasaisempi kuin tavallisella hankaussienellä. Kuitenkin, pyyhkäisin ensin lieden nihkeällä liinalla, kastelin sienen ja aloin töihin.

Tällaisia läikkiä oli enemmänkin...

  Sydän jätti lyönnin väliin kun aloitin isoimmasta tahrasta, joka liesitasolta löytyi, kun sieni jätti jälkeensä harmaan, raidallisen pinnan. Olin jo aivan varma, että koko takareuna on pilalla. Vaan ei, ei tosiaankaan. :)

  Kiepautin kiireellä sienen ympäri ja pyyhin kuuraamani kohdan ja kun pinta jäi aavistuksen kosteaksi, kuivasin talouspaperilla. Ja mitä näinkään; täydellisen puhtaan, kauniin kiiltävän, tasaisen pinnan. Ei mitään merkkiä sen enempää liasta kuin naarmuistakaan.

  Kuurasin koko tason loppuun, pyyhin mikrokuitupuolella ja "näytin" talouspaperia viime silaukseksi. Lopputuloksena hohtavan kirkas keraaminen liesi. Väittäisin, että näitä tulee käytettyä jatkossakin lieden "skrapan" kaverina perusteellisempaa kuurausta varten. Lämpimästi suosittelen kokeilemaan! :)

Kyllä tässä kelpaa kokata!

 

Buzzaus-varoitus

  Huomenissa palaillaan taas linjoille. Aiheena tulee olemaan Viledan hankaussienet, 3 erilaista, joista 2 on mulle entuudestaan tuntemattomia.

  Kyse on tosiaan Buzzadorin Vileda-kampanjasta, eli Buzzadorin kautta toimitettiin nuo sienipaketit kotiin ja niitä olisi nyt sitten tarkoitus kokeilla ja jakaa kokemukset suurelle yleisölle. Kun tämä on tehty ja kampanjan loppu häämöttää, pitää tehdä loppuraportti.

Testipaketti; Vasemmalla ylhäällä keraamiselle liedelle tarkoitettu, sen alla naarmuttamaton hankaussieni vaikeille tahroille (mm. pohjaan palaneet kattilat) ja oikealla teräshankaussieni vaativaan käyttöön (tämän luvataan vastaavan 5 perinteistä palluraa)

   Huomenna pääsevät siis työn alle uunin ritilä ja uunipellit, tuurilla Isännän valurautapannu, meidän hella ja hmm. Vielä tuo viimeinen käyttökohde on hakusessa. Haluan kumminkin testata ihan kunnolla nuo ominaisuudet. :)


Mutta, huomiseen siis!




Ps. Lähipäivinä luvassa kuva aarteesta, joka tänään kotiutui.... ;)
 

Salainen ystävä lähetti postia

  Elikäs "jatkoa" edelliseen. :)

  Salaisen ystävän lähettämä paketti saapui jo kolme päivää ennen määräaikaa, ja ei varmaan ole vaikea arvata, paljonko sitä tuli hypisteltyä! :D
  Kello 9.00 pääsi paketin sitten avaamaan, ja sieltä löytyi seuraavanlaiset aarteet koossa 86cm: 

<3

 

 Värit ovat luonnossa kirkkaammat, kuva ei tee näille oikeutta! Apinaliivi on kuin räätälöity meidän Äijälle, istuu nätisti "vauvapömpän" päälle, mutta on niin kiva malli, että istuu nätisti jo "ison pojan" -malliselle 98cm vaatteita käyttävälle Ukollekin. Pitkä käyttöikä (JES!) siis liivillä tiedossa ja sopii ainakin minun mielestäni niin arki- kuin juhlakäyttöönkin. :) <3
  Ja nuo (trikoo)housut! Malli on kivan kapea, ei legginsmäinen vaan sellainen sopiva, ja silti kestovaipan kanssa istuu vallan mainiosti (vähän reilua mitoitusta -> ei ole heti pienet!). Lahkeita joutuu vielä vähän kääntämään, mutta kasvuvauhti on kyllä sellainen, että kohta istuvat kuin nenä päähän. Sitten erottuu toisen lahkeen "logokin", kiva yksityiskohta. Luulenpa, että kesän lempihousut on tiedossa! ;)
 
  Näiden tekijäksi osoittautui Outoperhe-blogin Milja, joka sai ohjeistuksekseen ihan vain "poika, 86cm" ja onnistui kyllä niin nappiin kangas/värivalinnoissaan kuin vain voi. Aika tarkkaan mun lempivärit edustettuna! Kiitos!



 Keittiössä kolisevat paistinpannut sen verran toisiinsa, että pitänee hilpaista hakemaan Äijä pois sieltä, palaan taas!




Ps. Housuille pitää saada kaveriksi paita, iski visio punaisesta teepparista mustilla tähtihihoilla.. :)

Pps. Mm. Buzzausta ja ompeluksia tulossa..

Ppps. Vinkkinä Tampereen suuntiin; tuota housujen trikoota löytyy tällä hetkellä Triteksiltä pinkkinä ja turkoosina (höh, ei punaista) hintaan 12e/m, ovat tiputtaneet hintaa..

Salaiselle ystävälle lähti postia..

  Elikäs aivan loistavan pienen fb-ompeluryhmämme puuhanaiset järjestivät "Salainen ystävä" -pakettivaihdon, tai oikeastaan ringin ja perjantaina 21.3. päivä sai paketin avata.
  Viimeisenä ilmoittautumispäivänä ilmoittauduin pitkän pähkäilyn jälkeen mukaan, kun tuntui, että en osaa. :P Oma ompelukseni oli suorastaan itseni ylitys, kun fiksuna tietysti kokeilin uusia, monimutkaisempia kaavoja kun tuotos oli lähdössä maailmalle. Mutta, se kannatti. :) Minä tykkäsin ja samoin vastaanottaja, ainakin kommentistaan päätellen. :)

Tämän pistin maailmalle, värit ovat luonnossa hieman pehmeämmät, mutta kännykuvilla mennään edelleen. Uusi kamera kyllä ostoslistalla.... ;)

   Nämä siis koossa 80, ja kaavat OB:stä. Meille tuli koossa 86cm ihana paketti Äijälle. Näiden kuva tulee seuraavaan postaukseen.. :)



Palataan pikapuoliin, haisusta päätellen tuli tälle äipälle hommaa... :D
 

Hatarapää taas...

Ystävän kahdelle tytölle tuli huristeltua muutamat housut tuossa Etelä-Suomen hiihtolomien aikaan, ja kuinka ollakaan, unohdin kuvata ne 80 ja 50cm pökät. :P Jäi sitten niistä bloggaamatta ja iski joku jumi. :D Tai sitten se vain on kestomallia..

No, jotain kuvantynkää nyt ajattelin kumminkin tänne jonkun iloksi napsutella. Ja otetaan vaikka vanha tuttu dino, joita pukinkonttiin vipelsi kaksin kappalein. :)

Näistä vasemmanpuoleinen muutti kummipoikani unikaveriksi ja oikea puolestaan veljentyttöä ilahduttamaan. :)

Ja Naistenpäivää vietettiin 8.3., ja senpä vuoksi perjantaina 7.3. veivattiin illalla Marianne Valolan Naisten Päivä -kankaasta. Itse sain ahaa-elämyksen hameesta, ja SK-lehdestä 4/08 löytyikin kiva kaava "minihameeseen". Aika passelin mittainen tuli näin alta 160cm mittaiselle. :) Hieman meni taas kerran yliajalle, kun ompelujärjestyksessä vähän oikaisin -> tuli purettavaa. :P
  Kaavaa muutin sen verran, että vaihdoin taakse tarkoitetun piilovetoketjun takkiketjuun, idea, jonka sain makeasta hamekaavasta Käsityöt? -lehdessä. (Se virolainen suomenkielinen käsityölehti, josta löytyy kauniita malleja...)
 

Tästä lähdettiin...

Ja tähän päädyttiin, peilit olisi tietysti voinut tehdä, mutta saa tuosta takaosasta sentään hieman käsitystä..

Ja edelleen ne julmetut roiskeet peilissä, ei siis hameessa.. :P

 Pitää varmaan ottaa ja mennä pesemään sekä vessan peili, että se komerossa pari vuotta maannut seinäpeili, ihan siltä varalta, että niille tulee tarvetta. :D

Muutoinkin kyllä kelit ovat olleet sen verran aurinkoisia viime päivinä, että nurkkiin pesiytyneet pölypallerot ovat ryömineet ahdistelemaan meikäläistä, eli pitää poistua antamaan niille huutia..


Ps. Tulossa: tällä hetkellä vielä hyshys-ompelus, jonka Kusti polkaisee matkaan heti maanantaiaamuna...

Pps. Se siivous-raivaus-kotihomma ahaa-elämys puuttuu vieläkin.. Sitä pitää ottaa ja hieman avata, kuvapuolta en kyllä lupaa.. :D 

Toissapäivän huominen siirtyi :D

Öh, en sitten eilen naputellutkaan tätä tekstiä, mutta kaipa se näin jälkijunassakin on ihan sallittua.. :P Ainainen mattimyöhäinen siis vauhdissa! :D

Pyörittelin kyllä pienessä (kyllä, ihan konkreettisestikin pienessä) päässäni eilen tätä postausta, eli milläs aiheella aloittasi tämän ajantasaistamisen. En keksinyt ja jäi kirjoittamatta, ja nyt naputellessa varmaan pitäisi sekin päättää.

Joskos SaVaVeivattaisiin vähän tällai viiveellä.. :)

Nämä öttömönkiäiset (Sälli puhuu mustekalasta, Ukko mämämäkistä ja minä taskuravusta) lähtivät joulukuussa ilahduttamaan pieniä potilaita Taysiin Suomen suurimman joululahjan kautta. Veivinä tämä meni varjoiluksi kun oli hieman aikataulutusongelmia, mutta valmistuivat! :) Mallina näille toimi 7-jalkainen otus huopasilmillä, jonka Sälli sai päiväkodista lahjaksi täyttäessään 3v.

Näistä meikkipusseista/penaaleista toinen lähti ilahduttamaan Suuren joululahjakeräyksen äitiä ja toinen SaVaWay:n äitiä, yllätyksenä postiin tietysti. Pientä ja vaatimatonta, mutta kangas on <3

Ja tämä sitten puolestaan veivailijoiden ylläripaketista paljastui, homman nimi oli tuunaa k***i itsesi näköiseksi!

Tämä on Ottobren yhteistyöveivi, jossa napsahti mysteerikaava eräänä joulukuisena keskiviikkona sähköpostiin, ja sieltä tulostuikin sitten essu. Tällaisena keskimääräistä lyhyempänä tein lasten koon 158-164cm ja tietysti käännettävänä mallina. Ihan virallisesta veiviessusta ei juuri ole käsillä blogattavaa kuvaa, pitää räpsäistä sellainen "ilman Ukkoa" kuva. :)

Ja tämä onkin sitten näistä ainokainen tämän vuoden puolella veivattu, Noshin kevätuutuuskangas löytyi ylläripaketista. Aivan ihana kangas ja tästä piti tehdä itselle, vaikka en itselläni juuri pinkkiä käytä. <3

 Tarkkoja veivipäiviä ei taas hajamielinen professori ilman sitä professorinarvoa mitenkään muista, mutta 4 ensimmäistä ovat joulukuisia ja viimoinen tammikuinen. Joulukuun Timangiaveivi tuli hurautettua, ja jossain varmaankin puhelimen syövereissä on kuva siitä piposta. Tulee varmaankin esille kun saan sen koneelle.

Ja totuttuun tapaan kuvien laatu on mitä on, en ole (vielä) hankkinut uutta kameraa kun optimisti kuvittelee löytävänsä 2 vuotta muuton jäljiltä etsityn kameran vielä jostain... :P

Seuraavaksi varmaankin hillitön lista "kato mitä mä sain kotona aikaiseksi" -aiheella, kun pääsi raivaa-siivoa-tee rästihommat-ja inhokitkin! :D



Ps. Tuon raglanpaidan kaava löytyy OttobreWoman-lehden numerosta 5/13. :)

Pps. Voitte varmaan kuvitella, miten kiva tuo paita oli hurauttaa saumurilla kun en saanut vasenta neulalankaa sopivaksi, vaan teki silmukkaa nurjalle puolelle viiden sentin pätkissä viiden sentin välein... Köh, olihan väärän järjestelmän neulat, ero neuloilla ei ollut iso, mutta jäljessä näki heti.. :D Oli iso vika.

Varovainen paluu

Täällä taas.. Jotenkin oli kauhean vaikeaa kirjoittaa edellinen postaus, enkä siitä kyllä juuri mitään muista. :/ Vielä en ole pystynyt sitä tekstiäni lukemaan, varmasti vaatii editointia ollakseen edes jollain tavalla looginen tai ylipäätään luettava. Oli vain pakko saada kertoa Väinöstä, kun asia on kuitenkin tavallaan kamalan arka, jokunen ihminen hänestä tietää, mutta suuremmin ei olla asiasta puhuttu. Jotenkin tuntuu, että Väinö haipuu olemattomiin, jos asiasta täysin vaikenee.. <3

Jonkin lukon tuo tekstini taisi avata, kun alkaa pikkuhiljaa palata se puuhakas, huumorintajuinen säheltäjä, joksi olen ikäni itseni tuntenut.. Eiköhän huomenissa viimeistään ole tiedossa jonkinnäköistä kuvakoostetta tauon aikana valmistuneista, ainakin osasta niistä, samoin uudesta projektimetodistani - joka tuntuisi toimivan - jonka syntyperä ei ole ihan oma aivoitus, sekä jotain muutakin. Välttämättä ei kuitenkaan tuossa järjestyksessä eikä kaikkia kerralla.. :)

Ps. Ihana, kun on vähän lunta ja leppoisat kelit.. Näitä lisää!

Väinö Väinö, missä on se Väinö...

Voi kun tähän voisikin sanoa, että alla omenapuun tai tuolla vyön alla.. :( Meille oli kovasti tulossa toukovauva tälle vuodelle, mutta ei..
 
Rv 12+0 kuukautisista laskettuna oli ns. niskapoimu-ultra, jota odotin kauhulla. (Raskaus oli todella iloinen yllätys, vaikka söinkin minipillereitä, Isännän kanssa oli mietinnässä jääkö pillerit kumminkin yhteen kiertoon vai ei. Kahdesta saunaoluesta tullut "krapula" sai tekemään testin ja hyvä kun tikku kastui kun oli jo positiivinen. Aamulla -ja vähän muutenkin- vaivannut pahoinvointi häiritsi, ja sanoin läheisille, että joko on tyttö tulossa tai oikeasti jotain vikaa, kun kolmesta pojasta ei ollut pahoinvointia paitsi esikoisen kohdalla kun haistoi kahvin ja kahden nuoremman kohdalla jos ei syönyt riittävästi.)

Vielä alle tunti ennen ultraa sanoin Isännälle, että mua pelottaa, ettei kyydissä ole ketään -> tuulimuna, tai että kyydissä on joku, eikä sykettä löydy -> (keskeytynyt) keskenmeno.. Tämä oli muutenkin ollut ensimmäinen raskaus, jossa lisäsin kaikkiin vauvapuheisiin "jos ei mitään tapahdu".

Ultraaja ei ehtinyt edes sanoa mitään, kun itse jo totesin, ettei sykettä näy. Seuraavaan hengenvetoon tuli kommentti; "tämä on ainakin kaksi viikkoa pidemmällä, mitat vastaavat 13+6, mutta on alkanut jo painua kasaan". Tähän hetkeen pysähtyi iso osa meikäläisen tunnemaailmaa. Pelot osoittautuivat todeksi ja saivat irtautumaan - jollain tasolla - ympäröivästä maailmasta.

Väinö parka "syntyi" 20.11.13, ja jää elämään muistoihin. Mielelläni olisin poikasen saanut ihan kotiin asti, mutta ei aina elämä mene niin kuin tahtoo. Väinöllä on tarkoituksensa, oli se sitten pikkuveljeni vahtiminen "tähtien tuolla puolen" tai jotakin muuta, heillä on ainakin toisensa..

Pitkään olen yrittänyt saada postauksen aikaiseksi, useampi SaVaWaykin takana, sekä muita ompeluksia, mutta jotenkin vasta nyt pystyin. Väinön tilanne on siinä mielessä vielä auki, ettei patologilta ole saatu vielä lausuntoa.

Jotenkin olen kuitenkin asian saanut käsiteltyä, kun tunnen haikeutta kun kuulen jatkuvasti uusia vauvauutisia ystäväpiiristä (ainakin 10 tälle vuodelle) ja vielä Ukko sai 1-vuotissynttärilahjana tyttövauvan leikkikaverikseen..

Yksi tähti syttyi taivaalle syksyllä, rakastan.